Ajan massa

Minä sukelsin suureen virtaan,
sen pyörteisiin kieppumaan.
Minua painoi ajan massa.
Pysyin pinnalla vaivoin.

Uin läpi suurten koskien
kelluin läpi suvantojen rauhallisten.
Virta oli vahva ja kaunis.
Ajelehdin, pysyin pinnalla vaivoin.

Tiet virran varrella
veivät Roomaan, niin sanottiin.
Virrat laskevat mereen.
Lopulta voimani ehtyivät
minua painoi ajan massa,
minä upposin.

Pyörteet ja valtavat kosket
ja suvannot rauhalliset
ne eivät meitä muista.
Meri muistaa kuitenkin.