Joskus
silloin ennen,
olin ehjä.
silloin taivas loisti
sata tähteä ja
metsä huhuili
pöllön huutoja.
Laineet virkkoivat
ahdin säveliä ja
kala vastasi.
Menetettyjä
sieluja ei voi
kukaan
pelastaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Saura | Lupasit | 11.10.2013 | 1 | Runo |
| Saura | Tule | 10.10.2013 | 1 | Runo |
| Saura | Lähden | 8.10.2013 | 2 | Runo |
| Saura | menit | 6.10.2013 | 5 | Runo |
| Saura | joskus | 18.9.2013 | 4 | Runo |
| Saura | . | 17.6.2013 | 2 | Runo |
| Saura | Sydämeni maa | 29.3.2013 | 3 | Runo |
| Saura | Kerran | 29.3.2013 | 2 | Runo |
| Saura | Mahdoton | 29.3.2013 | 2 | Runo |
Kommentit
koskettavaa kerrontaa. I like!
Koskettavaa,pidän
Hienoa kerrontaa, tässä on vahvasti luonto mukana.
Luonto joka joskus oli meille kaikki kaikessa ja siihen monesti turvattiin ja sitä kunnioitettiin, vaan tosiaan nyt ovat sielut kadonneet.
Erittäin paljon puhuvaa tekstiä.
hieno ja kiitos paljon vierailustasi tuolla riveilläni ja oikeassa olit kyllä siinä oli monta näkökantaa.
Kaunis runo.