Katkeran kaipaus

Aika parantaa haavat, niin minulle sanottiin.
Kuinka paljon aikaa oikein siihen tarvitaan yhden sydämmen korjaamiseen?
Aikaa kului ja kului ja nyt sitä on mennyt jo vuosia eikä vieläkään sydämmeni ole ehjä.
Vieläkin saatan yksin olessani miettiä sinua, sinun hymyäsi sinun nauruasi miten kaunis se olikaan. sitä kesää ja aikaa jonka kanssasi vietin.
uskoin, toivoin, rakastin ehkä liikaakin.
Oliko se sinulle liikaa? oliko liikaa että joku todella rakasti ja halusi sinua ja rakastaa vieläkin vuosienkin jälkeen.
Ehkä se oli niin ehkä minä joka en ikinä ollut kokenut vastaavaa olin harhainen ja uskoin kaiken sanomasi.
Mutta miksi,miksi sinun piti lähteä elämästäni niin rumasti niin että se jätti minuun Mariaanienhautaakin syvemmät arvet?!
olen katkera sen myönnän ja varmaan vielä vanhanakin jaksan muistaa kuitenkin ne hyvät asiat sinusta ja minusta.
Nyt olen onnellinen vaikka sydämmessäni olemme me kaksi ikuisesti.
Me kaksi, sinä ja minä 4ever!