Ken uutta näkee vanhassa,
kauneutta karvaassa,
tämän hetken huomisessa.
Ken koskettaa rakkaudesta,
anteeksi antaa tunteesta,
tukea, turvaa totuudesta.
Ei sulje silmää surulta,
kaidaltakaan kadulta,
sanan huomaa sadulta.
Keneltä odotamme liikoja?
Selite:
WC-filosofin ajatusvirtaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Itseltään sitä yleensä, tosi hyvä runo muuten
Sivut