Sinä suljit silmäsi ja poistuit elämästämme jääden kuitenkin elämään jonnekkin, lähemmäksi kuin moni muu kohtaamamme ihminen.
Muistosi täyttää ajatuksemme ja kuulen naurusi jostain, vaikka tiedän ettei se ole todellista.
Positiivisuutesi opetit meille ja kyvyn rakastaa elämän joka henkäystä.
Sinä suljit silmäsi, mutta avasit eläessäsi meidän muiden silmät näkemään elämän lyhyyden ja kauneuden.
Elät elämän käänteissämme, niin lähellä, ikuisesti sydämessämme.
Selite:
Omistettu rakkaalle ihmiselle joka nukkui pois.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Näinhän siinä käy kun rakas ihminen kuolee, ihankuin hän viipyisi vielä pitkään luonamme ja ikävä on kova, hienon runon kirjoitit poismenneelle!!
Näinhän siinä käy kun rakas ihminen kuolee, ihankuin hän viipyisi vielä pitkään luonamme ja ikävä on kova, hienon runon kirjoitit poismenneelle!!