Sisälläni on vuori,
tuo vuori jota ei pysty valloittamaan.
Sillä se kasvaa ja kasvaa joka päivä.
Kunnes sinut näin
vuoreni räjähti
ja vain sirpaleet jätti.
Ja joku päivä kunnes
sinua en enään nää.
Sirpaleet kokoontuu ja
taas vuoren rakentaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Synti | tylsyyden lopputulos | 31.10.2010 | 0 | Runo |
| Synti | Elämän valo | 8.8.2010 | 3 | Runo |
| Synti | Isälle | 31.5.2007 | 19 | Runo |
| Synti | Pieni ihminen suuri sydän | 13.9.2006 | 9 | Runo |
| Synti | Rakkaus on ikuista | 11.9.2006 | 2 | Runo |
| Synti | Riippuvainen sinusta | 11.9.2006 | 6 | Runo |
| Synti | Kaipuu | 6.9.2006 | 5 | Runo |
Kommentit
Kaunis. Alku varsinkin toimii.
Kiintoisia vertauskuvia.
hmm.. hieno vertaus kuva, siitä miten riippuvainen voi olla jostakin ihmisestä (;
Upee runo ja todellakin yhdyn edelliseen arvosteluun
....miten toinen ihminen voikaan vaikuttaa:)
Kaunis ja mielenkiintoinen runo
ps.. kiitos kommentista ja hyvää joulua myös :)
konkretioit usealle tutun asian hienosti ja omaperäisesti.