Viinimarjapensaita

Runoilija Kirsikkakahvi

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.8.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Nostin viinimarjapensaan ohutta oksaa
Se nousi kevyesti vaikka marjatertut painoivatkin paljon
Sinä hetkenä tajusin, että viinimarjapensaatkaan eivät ole sen ihmeellisempiä kuin kukaan muukaan meistä.
Ne kasvavat pienestä siemenestä kunnes ovat kyllin vanhoja jaksamaan kantamaan oman taakkansa, ongelmansa, lapsensa, marjansa.
Ensin ollaan ylpeitä hedelmistä, jotka itse ollaan kasvatettu mutta hetki hetkeltä ne alkavat painamaan liikaa ja tekisi mieli päästää ne maahan käymään, humaltumaan ja märäntymään.
Niissä on kuitenkin niin kiinni eikä voi päästää irti. Ovathan ne painavia, mutta ne ovat oma painolastisi ja sinun kantolastiksesi asetettu.
Odotat kauan kunnes joku tajuaa hätäsi ja poimii satosi, jotta sinun olisi helpompi hengittää.
Koska puhua et osaa, jos osaisit pyytäisitkö apua vai kantaisitko itse taakkasi, niin kuin me ihmisetkin teemme?

Selite: 
Kaikenlaista sitä tulee mietittyä kun omalla pihalla keräilee vaan marjoja pakkaseen 8D.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot