Olit ystäväni mutta silti lohdutit,
ymärsit ja kuuntelit.
Mutta et ole enään täällä,
minulla ei ole ketään,
olen yksin.
Nyt olet minulle,
tähteni jotka ymärtävät,
sade joka lohduttaa
ja kuu joka kuuntelee.
Ja aina kun aurinko paistaa
olen oneton,
koska silloin et ole lähelläni.
Selite:
Sonjalle,
(joka inhosi aurinkoa)
muistan sinut ainna.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
enään > enää
oneton > onneton
muutoin hyvin kirjoitettu. taidan ymmärtää edes jotenkin runon sanoman... menetys on tuskallista.