Hajotit nyt sitten senkin,
Kyynelilläsi sirpaleiksi,
Naurullasi tuhansiksi kappaliksi.
Eleilläsi heittelit osat pitkin maailmaa,
tavoiltasi jättänyt edes karttaa.
Nyt en enää voi sitä koota,
enkä sydäntäni ehjäksi kasata.
Kaikki minussa on rikki, poikki ja katki.
Silti unissani sinä harjalla lakaiset sirut sihveliin ja ojennat ne minulle.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
