Täyskaarto

Hevonen lähtee pyytämättä
yks kaks yllättäen tekemään
täyskaartoa.
Se vaan menee, miten tahtoo.
Kevyesti, sulavasti välittämättä
kuitenkaan tuon taivaallista
ohjausyrityksistäni.
Palaamme kaviouralle
kasvot poispäin menosuunnasta.
Askelluksesta jää lumeen sydämenpuolikas.

Sitten hevonen pysähtyy. 
Se jönköttää alahuuli
lerpallaan inahtamatta mihinkään.
Joudun maiskuttamaan sen liikkeelle.
Pitää antaa reippaasti pohkeita.

Teemme voltin tapaisen,
mutta palaamme oikeaan kulkusuuntaan.

Pidän kiinni ohjaksista,
nyt hevonen jatkaa tasaista kulkuaan.

Sataa lunta,
pitää varoa liukastumista.