Tässä talviyössä näen kaiken kirkkaammin
olenko vain rippeet entisestä
yksinäinen ihminen vailla kompassia
harha askelia toisensa perään
hengitän kuitenkin vielä
sanovat että toivo on ensimmäinen askel tiellä
pettymysten
jos en luota parempaan huomiseen
niin kuka muu minut pelastaisi kuin usko itseeni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Niin-pä..Hyvä runo.