Talvimasennus

Runoilija Ryytimyy

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 29.5.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Oon , mikä oon, en muuksi voi tulla, mutta Myyksi kyllä. Syyksi en sitä muuta. Surua ja iloa,kullakin on monta kiloa,tarpeeksi vaikka muille jakaa. Yritän kuitenkin olla reipas, edestä ja takaa. Jaksan, jaksan. odotan lunta!!!!
 

Hiihdän
kyyneleet valuvat
mäenlaskun viiman suomat sekaantuvat tunnemyrskyyn.
Yksin.
Jaksanko vielä
Mäelle? Huomiseen?Ensi kesään?

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Haikea ja koskettava runo, mutta se on elämää.

Haikean kaunis vaikka ikävästä aiheesta.

Kipeä aihe sinäänsä. talvi masentaa itse kutakin. todella ihana runo. pidin todella.

 

Käyttäjän kaikki runot