Musta koira
kuljeskeli meren rantaa,
nuuski tuulen tuoksua.
Auringon jumalallinen kosketus.
Keltaista valoa kilokaupalla
satoi taivaan räystäistä.
Pieni hiljainen hetki.
Ei lehtikään liikkunut puussa.
Ei vesi lainehtinut.
Hiljaisuudesta katsoin koiraa.
Valkoise siivet selässään
se katosi siniseen yöhön,
avaruuden valtaviin saleihin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runo.