Kun vihdoin avasin silmäni
Vihoin katsoin peiliin
Huomasin kyyneleen silmissäni
Unohduin muistoihin, hetkiin
"Olet tärkeä minulle"
Kerroit sen
Antoi voimaa toiveille
Murheita huomannut en
"Pidän sinusta liikaakin,
pidän sinusta paljon"
Näin sinulle juttelin
Ja langetin ylleni varjon
Olisihan se pitänyt arvata
Kokemuksista muistaa
En voi näillä tunteilla pärjätä
Ne minut vain tuhoon suistaa
Oli vielä hetken oloni hyvä
Hetken aurinko paistoi
Kun ilmestyi sydämeen haava niin syvä
Ja hymyn kasvoilta raastoi
Kun hetkeksi irrotin katseeni
Niin jotain tapahtui
Siinä samassa unohdit tunteeni
Ja kaikki muukin unohtui
Kysyessäni "miksi niin?"
Et ymmärtänyt lainkaan
Väitit "hukuit vain unelmiin"
Et tiennyt mitä sait aikaan
Maan syvimpiin syövereihin
Tunsin kadonneeni
Ja särkyneen sydämeni sirpaleihin
Vuodatin kyyneleeni
Liian kauan oli värit poissa
Liian kaukana aurinko
Onni - onko moista
Niin totta oli ahdinko
Päästyäni ylös suosta
Kiitin onneani
Vaikka yhä pelkään toista
On yhä henkeni
En enää tahdo luovuttaa
En jättää elämää
Odotan jotain suurempaa
Jotain joka ymmärtää
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvä alku tarinarunoihin:) itse en osaa ollenkaan. pidin!