Yksin kuljin auringon laskua päin,
sinut näin minä yllättäin.
Sun paita oli rikki ja likainen,
kun katsoit minuun huomasin sen;
En enää ollut yksin,
vaan kuljin kädessä toisen.
Sen toisen käden omistan minä,
toisessa päässä olet nyt sinä.
Selite:
Tämä runo on ensimmäinen kirjoittamani(kunnon) runo.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vau ihana! Lämmin ja kaunis runo. Runossasi on suloinen loppu. Tykkään ^^