EN HALUA tuota pöytää
sen jalka on sinun korjaamasi
nyt olet rikkonut kaiken
EN HALUA kirjahyllyäkään
ensimmäinen pala sinun
lopuilla rakensimme yhteistä elämää
ENTÄS matot?
"Niin kauniita ja sopivat meille, en mistään löytäisi parempia, viedäänkö pesulaan?" -sanoin vielä eilen
"helpompaa hankkia uudet" -vastasit
Nyt ei pesu auta niihinkään
EN HALUA sohvaa
ne monet kerrat kun väistit kosketustani, tai et
Viimeisen yösi elämääni ikävöit toista
silmäkulmasi hetki hetkeltä kaipuustani tummeten
SINUT HALUSIN
enkä siihenkää pysty enää
...
Selite:
pakko vuodattaa katkeruuttaan ettei pää hajoa sydämen myötä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Pysähdyin tähän pitkäksi aikaa...
Tavoitin jonkun muiston joka ei enää sattunutkaan :O
Repivä, satuttava, surullinen runo joka on samaan aikaan niin hauras ja herkkä kuin hienoin lasi...
Hieno !