Yö

Tää on taas yksi yö,
kun kuu kuolee taivaalle
ja tähdet hukkuvat pilviin.
Pakkanen piirtää kuurankukkaa ikkunaan,
kuin pahainen vandaali tagiaan junan seinään.

Tää on taas yksi yö,
kun katselen ikkunasta
kylmän kurittaessa luontoa.
Hiljaisuuden hakatessa tajuntaa,
voi kuulla maankuoren liikkuvan.

Tää on taas yksi yö,
kun pimeys puristaa kaiken nyrkkiinsä
eikä päästä irti ollenkaan.
Hiipii ja huutaa mokoma aamuun asti,
kunnes häviää taistelun valolle.

Tää on vain yksi yö..