voivittu sylkeytyy kasvoilleni
ja vasta nyt kun tiedän varmasti
ettet enää näytä naamaasi täälllä
Saat etsiä vittusi jatkossa muualta! uhoan
kaadan oraaliliuokset viemäriin
esittelen kapselit lattioille, kerään ne ja
kaadan postiluukusta
paiskon hammasharjat ja sarjan muita hygieniatuotteita puhtaanapitolaitoksen seinille
syötän kolmiolääkkeet koirallesi
sanon irti veden ja sähkön
avaan ikkunat ja teen lattiasta valkoisen
maalaan peileihin hymynaamoja paskalla
päädyn kaljuksi
kadun kolmiolääkkeitä mutten koiraa
saksin vaatteet ja huonekalut
revin sisälmykset päivänvaloon
se ei lähde irti lähtee vielä
kehystän isot kuvasi seinille
sydämiä ja alttari, jään aloilleni
maksimoin kurjuuden
ja vasta nyt kykenen toteamaan
että kaipaan sinua jo
Selite:
uuteen nousuun!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
No jo oli voimakasta runoutta. Loisto tekele.
Hieno tykitys! Suorastaan hengästyttävä, joka rauhoittuu loppuun kuin myrskyn jälkeinen tyyni lampi.
huhhuh, aika ranggaa :D voisi mennä överiksi muttei mee. osaat.
"kadun kolmiolääkkeitä mutten koiraa". great.
Tällaista lisää. En pysty nyt taaskaan kommentoimaan järkevämmin, mutta ehkei ole tarvettakaan.