Silppuri

Runoilija Silppuri

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.12.2008
Viimeksi paikalla: 2.11.2017 20:39

Asuinpaikka: Helsinki
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
24.10.1988

Minä olen sinä, jottet unohtaisi.
Suosittelen:
 

Joskus muistan virtakatkot

Joskus muistan virtakatkot.
Kun oli kaikki ja ei sitten mitään ja sitten ei mitään
mutta kuinka kaikki ilmestyi taas,
esine esineeltä, asia asialta
joka nurkasta kohti minua.

 

Joskus muistan virtakatkot.
Ilma täytti huoneen haparoivana kuin eläisi.
Oli vähemmän kerrottavaa, valikoitava tarkemmin, 
kuin eläisi vain vähän aikaa. Kertoisinko juuri sinulle?

 

Muistanko kuinka epäröin virtakatkoa joksikin muuksi
kuin todellisuudeksi?

 

Muistan ajan kuin tarinan
Muistan muiston, aina enemmän kuin hetki itse
Muistan muistaa oven kiinni menon ja yhdentekevän äänen
Muistaa miten syksy muuttuu muhjuksi jalkojen alla ja valuu kohti vedenpuhdistuslaitosta, jossa siitä jynssätään viimeinenkin väri irti
talvi on sähköllä tehty. 

 

Vesi on pitkä virtajohto, kiemurtelee kun ei pysy kasassa
ei voi itselleen mitään, 
ei jaksa kuin kasvaa itiöitä ja valua hanoissa
Iittalan laseissa ja lampien syömättä jäävissä ahvenissa
Pusertua kiduksista ja palata takaisin rihmastoon.

 

Joskus muistan virtajohdot
mustina nurkissa, aina näkyvillä muistuttamassa
näkymättömän mahdollisuudesta
siiliparvesta sängyn alla,
sen jalkojen askeleet.

 

Joskus muistan virtajohdot
ja kesken jäämiset

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Nyt täytyy vain unohtaa ne virtajohdot ja keskittyä elämään <3
Tää ei varsinaisesti ole teknologiakriittinen runo, vaikka siellä sekin taso löytynee :) Mutta joo, elämää hei! 
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
24.10.1988
Runojen lukumäärä: 
10