Vähä kerrallas

Runoilija Tikkari

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 9.2.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sain lahjaksi muistikirjan kun täytin kymmenen... (ja tämä on ihan totta, kliseisyydestään huolimatta!) Runoja riimeillä ja riimeittä löytyy kohta 20 vuoden ajalta. Niitä lueskellessa kyllä tulee itselle sellainen olo, että on tainnut jossakin vaiheessa mennä päiväkirja ja runokirja mielessäni sekaisin. Osa tänne päätyvistä tuotoksista on siis vuosien takaa, osa aivan vasta päähän pulpahtaneita pakotteita. Elämä on niin runollista, että välillä tarvitaan proosaa! Vai miten päin se nyt menikään...
 

Vanhuus, se tullee
vähä kerrallas,
sillai hivuttamal.

Luulee ettei se ikän vois ossuu
omal kohral
mut orotas vaa.

Se kyl saa yllätettyy
ko se tunkee joka aamu
piäne verso,

nii et sit o
joku ilta peilis
vanha ämmä.

Mittää sil ei mahr,
ei vaik kui rasvais kalliil seerumeil ja
söis tyrnikapseleit.

Se o salakavala juanija,
assuu joka solus
ja suunnittellee millai ottais ihmise haltuus

ensmäitteks se järjestää silmäkulmii
piänenpiänii juanteit
ja sit siit alaspäin

nii ihan kaik siit lähtie - alaspäin
ens posket,
sit tissit

vanhuus antaa painovoimal periks
säie kerrallas
koskaha se viä miälen mukanas?

Selite: 
Kamalaa, oisko kolmenkympin kriisi vai??
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot