Autuaassa mitättömyydessäsi
mittailet näitä turtuneita kasvoja.
Otat askeleen,
toisenkin,
katsot parantumattomia haavoja -
ja silloin näen silmistäsi mitä haluaisit minun olevan.
Nyt katson uudestaan;
en näe kauneutta.
Näen maailman joka teki minusta tällaisen:
erilaisen.
Sellaisen mitä en saisi olla.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
mutta loppujen lopuksi, ei maailma sitä päätä mikä ihminen ei saa olla, vaan yhteiskunta.
mutta loppujen lopuksi, ei maailma sitä päätä mikä ihminen ei saa olla, vaan yhteiskunta.