Ei ystävä ystäväänsä enää tunnista
on elämä kii liian vähäst sekunnist ja tunnista
Missä on nyt mun paikka, minne mä jään
täytyyk kulkee läpi harmaan kiven ja mustan jään
Onko kaikki muistot entisestä sen arvosta
jos et säkään niit enää huomen arvosta
Ei kai kaikist aina voikkaan pitää
mut luulis et sitä lupauksens kuitenki ees joskus pitää
Vaikkei sitä enää tunne tai nää
oli ikuisia kanssas lyhyet hetket nää
Mut kun ei enää hymyy kaatosateest erota
on varmaan aika näittenkin polkujen erota
Selite:
sataa pisaraa monta sataa, on sekaisin sydän ja pää, mut tässä tais olla tää mun tien pää
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
