Saalistaja

Hiivin äänettömästi,
himoan äärettömästi.
Tuoretta lihaa,
katse pyyhkii baarin pihaa.

Väijymään jään, saaliini edessäin nään,
pari askelta vain,
ja hän on hampaissain..

Kiusaan ja kidutan,
raatelen ja loppuun käytän.

Tyydytetty on himoni,
jälleen nousen ylös ja ryntään ulos.
Itku on ilon lopputulos

Tilalle astuu viha, suru,
katumus ja tuska.

Ja taas sen tajuan,
en olekaan leijona vaan
saaliiden kertakäyttöinen puska.

Juoksen pesästä pesään,
ja joka askeleella kuolen pois...
Ei tätä naarasta kukaan pelastaa vois.

Pesässä odottaa puoliso ja pennut,
mikä vikaan kulisseissa on mennyt.

Vaikeaksi käynyt on o salailu tää,
mitä muka naaraalla on menetettävää...

Siis viereesi sun käyn makaamaan,
kiedon hännän ympärilles,
ja käyn odottamaan