Kuu ikkunasta takaisin tuijotta, kun sängyssä pyörin itkusilmässä.
Mietin kuka elämää ohjaa ja siitä päättää.
Olet luonani koko ajan vaikka sinua ikävöin silti.
Sinulla on paha olla, tuskainen olo sisällä.
Keskellä merta myrskyssä, yksin.
Yrität selvitä ja pelastautua.
Sinulle ei anneta toivoa siitä, vain tyhjät lupaukset siitä kuinka joskus paranet.
Joudut taistelemaan hengestäsi ja jaksamisestasi.
Jokainen hengitys vie voimia sinulta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
jaksamista elämän tyrskyihin.
hyvä surullinen runo.