Itkeväthän prinsessatkin.

Voisinko sanoa mitään mikä parantaisi oloasi, osaisinko tehdä elettäkään, että voisit paremmin. Suljen silmäni hitaasti, kuuma kyynel vierii poskeani pitkin alas. Silti tuskani ei ole mitään sen rinnalla, mitä sinä tunnet, olen vain surullinen, koska sinä tunnet suurta tuskaa, sinä et tiedä selviätkö siitä koskaan.

Lasken käteni olkapäällesi, kyykistyen samalla viereesi. Painan nenäni hiuksiisi haistellen niitä, silmiini tulvahtavat jälleen kyyneleet, en voi olla ihailematta vahvuuttasi. Poskillasi ei ole kyynelten jättämiä juovia, et siis ole itkenyt, sinä
vain istut siinä maassa ja katsot. Kaikki ne äänet pääni sisällä kuitenkin sanovat, että et ole vahva, sinä vain tukahdutat tunteesi, aiheuttaen itsellesi arpia jotka repeytyvät myöhemmin rikki. Myöhemmin sinä hajoat.

Hitaasti etsit kädelläsi käteni, tarrautuen siihen kiinni kuin viimeiseen toivonrippeeseen. Oliko se todella viimeinen toivosi, oliko sinulla enää mitään muuta kuin minut? Puristat kättäni niin lujaa, että kyyneleet tulvahtavat jälleen silmiini. Miksi minä itken,
mikset sinä itke? Miksi joudun tekemään sen puolestasi?

Hitaasti raotat huuliasi, joudun keskittymään että kuulen mitä sanot. Puhut hiljaa, kuin peläten lauman paholaisia hyökkäävän kimppuumme, jos korotat ääntäsi. "Muhun sattuu" , tunnen sydämeni puristuvan pienen pieneen kasaan. En osaa lohduttaa sinua
mitenkään, puristan vain kättäsi lujempaa, merkkinä siitä, että olen tukenasi.

Pieni kyynel laskeutuu poskellesi, josta se tipahtaa maahan, saaden heti seuraa. Kyynel toisensa jälkeen valloittaa poskesi, ne näyttävät kuin tanssivan surutanssia. Puret huultasi lujaa, niin lujaa, että sylkeesi sekoittuu pian verta.

Kokoan itseni kietoen käteni ympärillesi, hitaasti vien huuleni lähemmäs korvaasi. Varovasti, hyvin
varovasti kuiskaan sinulle jotain. Hymyilet pienesti, jonka jälkeen annat kyynelten tulla vapaasti. Tiedät, että tuskasi vielä joskus helpottaisi, vielä joskus sinun olisi hyvä olla.

Tiedät, että et koskaan unohda, mutta voit silti sulkea kaiken kaappiin, jonka lukitset. Voit avata kaapin vain, kuin haluat muistella.

Irrotan käteni ympäriltäsi, silmissäsi pilkahtaa hätäinen katse. Jättäisinkö todella sinut siihen. Tarraan kädestäsi kiinni auttaen sinut ylös. Hitaasti lähdemme kävelemään kohti tulevaa.

"Itkeväthän prinsessatkin."