Peurapoika

Runoilija SilverCeleb

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 22.5.2008
Viimeksi paikalla: 7.3.2021 23:10

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
22.7.1993

Mutta miten minun päiväni voisivat olla jo luetut, kun en ole niitä vielä edes kirjoittanut?


Tässä on totuus ja tässä on taru, tässä on elämä ja valo ja tuli. Minä otan sisältäni lyhdystä pieniä kipinöitä ja laitan ne kirjaimiksi paperille. Voin taivuttaa olemassaolon hyväksymään vain sen mitä itse mielessäni näen. Riimukirjaimet lihani kaiverrettuna, saan matkata ajassa ja tilassa väkevänä kuin tuhon enkeli.

 
 

Peurapoika nopsajalka,
kuunsäde,
juoksi tanssin pienen niin keveän,
yli vetten yli nurmen,
yli ja ali tähtikannen.

Peurapoika nopsajalka,
tähtisilmä,
lausui korean sävelen,
tunsi tarun tunsi runon,
tunsi loitsun vanhan kansan.

Peurapoika nopsajalka,
tammilapsi,
virrata voitti voimansa sätehet,
ilmasta maahan vedestä tuleen,
hengestä aikaan.

Selite: 
[lamorak]
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Oi kuinka kaunis runo! :) 
Kiitoksia!
 

Käyttäjän kaikki runot