Ei tämäkään kestänyt

Mikäpä mun elämässäni nyt kestäisikään.

Mitä vain tekisin,
vain saadakseni sinut takaisin,
sanomattomaksi kamalat lauseet,
Itkemättömäksi kyyneleet.
Mistään en syytä.
Eihän se muuttaisi käynyttä.
Mutta loppumaan en saa murehtimista.
Mistä johtuu että putosit matkasta.
Välimatkako meidät repi erilleen?
Vai se ettei aika riittänyt tapaamiseen?

Haluaisin sanoa että olen okei,
Mutta valehtelisin eli ei.
Hiljaa pidän naamion kasvoillani.
Vaikka kuinka pidättelisin kyyneleitäni.
Pitäisi eteenpäin jaksaa jatkaa.
Vaikka mieli takaisin menneeseen halajaa.
Voinko vielä toivoa elätellä,
Että heräisi vielä jokin sinun sydämellä.
Onko kaikki sittenkin turhaa,
ja kaikki mitä ajattelen harhaa?

Lupasit pysyä ystävänä.
Silti keskustelussa et ole läsnä.
Haluan kirjoittaa sinulle.
Menettäminen on pahinta minulle.
Haluan että pysyt elämässäni.
Ystävänä taikka rakastettunani.
Olet hyvä ihminen, mutta hieman rikkinäinen.
Toivon että pystyisit korjaamaan sielusi särkönäisen.
Mikä tekee elämästäsi liian tuskallista kulkea?
Voit luottaa heikkoon käteeni antamassa tukea.

Aikaa on kulunut jo kuukausia.
Mieleni tekee ottaa askelia haparoisia.
Mikä tästä tekee niin vaikeaa.
Onko se niin vaikea löytää sitä oikeaa.
Vaikka en usko sellaista olevankaan.
Kaikki riippuu itsestä ja kuinka kohteleekaan.
Haluan tulla rakastetuksi ja rakastaa.
Mutta silti en uutta halua vaihtaa.
Haluan sinut, enkä silti halua.