Kävelyllä

Runoilija merenpohja

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 1.5.2008
Viimeksi paikalla: 25.3.2026 19:03

Asuinpaikka: Espoo
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Kirjoitan omalla tavallani. 
Minulla ei ole tällä hetkellä muutakaan paikkaa minne kirjoittaa.
Pidän siitä, että runot ovat täällä listattuna ja tallessa. 
En tiedä miksi laitoin osan näkyville, tokihan runot on tarkoitettu luettaviksi.
Nykyhetkeä ja muistoja.
Ehkä tämä on uusi yritykseni uskaltaa hieman enemmän. Kaikkea.
 
 
Lapsi syntyi tuolla
Ja nyt minua hoidetaan viereisessä rakennuksessa
Elämä, kuolema ja hulluus 
Huuto joka kaikuu seinistä mutta miksi
 
Tiedän että hänkin kuoli täällä
Mutta siitä on jo aikaa
Kaikki eivät väsy kevättalvella 
 
Minua odottaa elämä, ainakin luulen niin
Sillä enhän voi tietää jos se katkeaakin
Juuri kun olen päättänyt elää
 
Lapsi kasvaa kuten muutkin, toinen ilman äitiään
Sisälläni on kaiken sen paino
Jota ei saa pois 
 
Muisto sinusta ja meistä yhdessä 
 
Ehkä se haalistuu jos elän vanhaksi
Ehkä se heijastuu lapseen
 
Hulluus, elämä ja kuolema
Vain hiljainen huuto ikuisuudessa
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Elämä on loppujen lopuksi liian lyhyt aika murehtimiseen.
 

Käyttäjän kaikki runot