Tein niinkuin sinä neuvoit
Sinun sydämesi ohjasi omaani.
Olin kalpea ja peloissani
Etsin paikkaani maailmassa
Ja luulin,että täytyy olla täydellinen.
Sinun kultainen sydämesi
johdatti minut oikeille raiteille
En enää pelännyt kipua sillä tiesin,mitä se on.
En säikkynyt huutoja,en epätoivoa
sillä arvasin:niitäkin tarvitaan.
Jotta minusta voisi kasvaa ihminen joka tuntee
Ja sinä tiesit tämän kaiken jo paljon aikaisemmin
muttet kertonut,koska ajattelit
Minun pitää oppia se itse.
Selite:
kiitos sinulle.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vau! :o Vika lause vie mukanaan ja koko runo tuon nimen kanssa, ei jestas, aivan mahtavaa.