Pilven reunalta

Runoilija Mustasiipi

nainen
Julkaistu:
4
Liittynyt: 12.6.2012
Viimeksi paikalla: 29.5.2020 20:15

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

" Silmät, luokaa viime katseenne.
Käsivarret, viime kerran syleilkää.
Ja huulet, hengen portit, vahvistakaa
kuoleman päättymätön yksinoikeus
suudelman sinetillä. Tule, saattaja,
tule, vastenmielinen ja julma opas,
ohjaa, hurja luotsi, meren uuvuttama alus
suoraan kohti murskaavia kallioita. "
 

Hän, tyttö niin pienoinen, siellä istuu
pilven reunalla keinahdellen

silmät surumieliset vain
missä lienee rakkain?

ei voi kaipuu olla suuri niin
ett' itkee jos vaipuu pienoisiin unelmiin

Isä, äiti, istuvat tuolla
oman kodin pihalla

kietoo hän kädet ympärilleen,
halausta odottelee..

Selite: 
Tässä tosiaan ihan ensimmäinen runo ja kyllä vähän nolottaa.. en tiedä onko se ees hyvä, mutta toivottavasti tunnelma välittyy edes ! Ps. voisiko joku vähän selittää että miten niitä tarinoita voisi kirjoittaa ? -Mustasiipi:)
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot