Kesä taittaa nilkkansa
tanssiessaan trapetsilla.
Keskisormi pystyssä, tietenkin.
Se on protesti
jolle kukaan ei sytytä kynttilää.
Ei ole kuulema tulta
Vuosi kiiruhtaa kuin nuori rakkaus
suudelmaan maailmanpyörässä.
Aamua kohti hiljenevässä kaupungissa
kohoileva rinta, selkä.
Josta jäljelle jää
yhteenmyllääntyneet irtohiukset
linnunpesäksi afrikkaan.
Myönnän:
kaunis ajatus, ei vaan ihan tosi.
Paljon tottakin siinä on, kun
puolet minusta tajuttomana
kasassa muistiinpanoja.
B-lausunnon voi taittaa
seitsemän kertaa, kokeilin
sytyttää takkaa.
Huomisesta lähtien
päivän mitta ehkä tunnin.
Kun se aika menettää värinsä
räjähtää lehtien mosaiikki, kadunvaltaus
haravoidaan keoksi.
Taas tänä vuonna
talonmiestä sylettää.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
