elää Kapeine ajatuksineen, sokeine silmineen
tarkoitusta vailla, säälittävä kokolailla
ei tiedä että viimeisenkin luodin saa aseesta kahta tietä
roudan tieltään raivaa, itse ylös kaivaa
asiat joita ei muista, tunnistaa luista
oma on vika jos jo koetut haavat itselleen taas viiltää
sielussa syvä halla, mitä naamion alla
sydämen kielet oivat, katumusta soivat
ammuttua nuolta ei saa takaisin mutta vielä voi varoittaa
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tästä pidän erittäin paljon.
Erityisesti: "ammuttua nuolta ei saa takaisin
mutta vielä voi varoittaa" oli mykistävä, suosikkisäkeeni tästä runosta.
Hieno kirjoitus, upeita kielikuvia ja tunne vahvasti mukana....pidin...