Kohmeiset kädet rinnoillani
Tunnustelen tietäni Babylonin porttojen asujaimistoille
Varpaisiin tarttuu laastia kadun mukulakiviltä
Päässä on vain sumua.
Aika ja paikka ovat kadonneet.
Mieli ei ota käskyjä vastaan vaistoilta.
Sokeat silmäni eivät näe edessä loistavaa valoa
Niin kirkasta että siinä voi havaita ylimaallisen hekuman
Liekin joka sytyttää meistä jokaisen tuleen
Toisia polttaen
Toisia lämmöllä nuoleskellen
Minä jäin hehkuun kiinni
Takerruin siihen kuin viimeiseen elossa pitävään pisaraan taivasmettä keskellä autiomaata.
Huomaan samettisen pimeyden väistyvän kivun tieltä.
Selite:
Yön ja aamun olot. Eivät edes noinkaan kauniita.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
