samalla kun ompelit avohaavani umpeen
maalasit sormiväreillä lantiooni sydämen
sinä puudutit huuleni suudelmilla
ja lävistit kieleni
anna minä arpeudun kiinni sinuun
enkai rutista sinua liian lujaa?
ampiaisenpistoja kasvoissa
maistelit verta kynsiesi alta
laskit jokaisen ovenkahvan
joka oli meidän välillämme
revin itseni irti sinusta
sinä poimit viimeisen voikukan minulle
niitä kasvaa aina lisää
mutta minä en kuulu sinulle enää
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
