Minä olen

Runoilija Balrog1

mies
Julkaistu:
254
Liittynyt: 17.1.2005
Viimeksi paikalla: 23.1.2025 1:17

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-

Rauhallinen, lempeä Leijona, tosin vihassa leppymätön. Motto:Aina voi olla huonomminkin : asiat järjestyy ajallaan

Jos vain ehtisin niin lukisin paljon enemmän kirjoittamianne runoja.
Onneksi huomaan silloin tällöin vierailuja sivullani ja löydän uusia ihania runoja teiltä.
Kiitos kun luette ja laitatte arvosteluja minun tekeleisiin**

Nöyrästi kiitän saamastani arvostuksesta kuukauden runoilijaksi 1/2021 
Tämä aika tekstien ja erilaisten runoilijoiden seurassa saa mielen hyväksi ja antaa paljon näkökulmaa ajatuksille.
Kiitos kuuluu kaikille runoilijoille hienosta yhteisöstä 👍
 
Minä olen

tunturien jono
vuoman kaari
sammaleinen rakka
kaamoksen rauha
kieppuva rinnetuuli
pimeä hiljaisuus
suden ulvonta kairalla

minä olen

kaipaus kelojen pinnoilla
pihkaiset kyyneleet 
tunturipuron solina
myrskyinen koski
tuulien laulu tuvilla

olisitko sinä

seikkailija poluillani
koskettaisit kelojani
pihkakyyneleitäni 
purojani varpaillasi
rinteilläni vaeltaisit

olisitko sinä rakas
revontuli sydämessäni


 
Selite: 
Suuria tunteita :-)
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

runo kuin soidinlento

kauneudella kosintaa
Kiitos.. mies täynnä syviä tunteita. Hiukan kuin ukkometso 😍
Upeita suuria tunteita, toivottavasti rakkaasi arvostaa Sinua <3 
Tunturi kutsuu kulkijaansa, hienosti!
Kiitos :-) tää on mun rakkaalle ja tietysti ehkä myös lapin kaipaukselle. Molempiin käy
Wow! Hieno.  :)
Kiitos Maisha 😊 suurille tunteille pitää kirjoittaa 😍
Hyvä, kaunis runo.
Kiitos 🤗 kyllä tää elämä ja oleminen alkaa asettua niihin uomiin jota kohti on matkaa taitettu💕
Vau, miten raikas ja avara rakkausruno! 
Kiitos 😊 toivottavasti tuosta ilmenee hiukan kuinka tulvillaan tunteita on 😍 myöskin pohjoisen luontoon 
oi mahoton :)

onpa melkoinen rakkausruno <3

tulvillaan upeita kielikuvia

intohimon roihua
Kiitos Mallinukke 😊 mieli on niin tulvillaan et on sitä päästettävä ilmoille
Kaunis runo. Jokainen ihminen on niin paljon, ja kun kaksi toisilleen paljoa avautuu tunnettavaksi, siinä on elämän revontulta. Tosi hienoja luontokuvia joiden etenemistä seuraa mielenkiinnolla päätöstä kohti, joka palkitsee lukijan. Ei liian kliseinen ja toisaalta pieni kliseisyys tai suurikin kliseisyys mun mielestä kuuluu rakkausrunoihin, suuret tunteet on suuria tunteita ja aika paljon samanlaisia kaikilla. Siks niihin on helppo eläytyä, heijastella omia kaipauksia niissä.

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot