kulman seisake

Kerrankin onnistuin. Kävelin toisiksi suurimman kaupunkimme kasvavan lähiön kävelykadulla sateenvarjonrikkoontumiskelillä, hyvin tuulisella syyssateella siis. Pyörähdin Komissaarinkujan kohdalla siihen suuntaan, missä on yhdistysten ylläpitämä Kulman seisake, työttömäin, mielenterveysongelmaisten, eläkeläisten sekä kenen tahansa kaupunkilaisten kohtauspiste. Pyörähdin sinnepäin miettiäkseni, menisinkö sinne. Riippuvaviiksinen, ehkä hieman viinoihinmenevä vanha ukko kysyi: "Mitä etsit?" Minä vastasin: "Sinua." Ukko ei aivan uskonut, mutta siitä kehkeytyi kuitenkin pieni keskustelu. Ukko kertoi asuneensa tässä kaupunginosassa koko ikänsä.
Kulman seisakkeelle se ukkelikin kömpi; katsoin näyteikkunasta että siellä on lounas juuri tänä päivänä menossa keskipäivän aikaan. Arvelin myös, etten minä sinne enää sovi näine sadevarusteineni. Niinpä lähdin pois.