Nimetön

Runoilija survivor

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 4.12.2004

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kun ihminen särkyy
ajatukset kaikkoavat hänestä kuin kohmeiset varpuset
Siemenet valuvat hänestä ja hän kovertuu tyhjäksi
Se käy niin hitaasti ettei hänen äitinsäkään
ehdi huomata mitään
Hänen itkunsa ei kuulu enää, kyynelet
ovat jäätyneet kiinni hänen menneisyyteensä
eikä hän ole kukaan
Me huomaamme sen vasta kun hänen silmänsä
ovat poissa, katse hyytynyt
Vielä vähän aikaa hän kulkee edelleen
kuin liikkeen voimalla
Kun hän seisahtaa
hänen ympärilleen tulee hiljaista
Hän se oli, hän se oli jossa kerran
piili ilon rakkauden yhteenkuuluvuuden
kaikki mahdollisuudet

Claes Andersson
Tulla, yhdessä

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot