Merenneidon rakkaus

Runoilija carcatesa

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.2.2011
Viimeksi paikalla: 3.5.2017 19:33

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tämmönen luonnonläheinen maalaisjätkä pohjosesta tykkää kirjootella tommasia, kesäisiä ajatuksia pääkoppa tupaten täynnä, joten nehän kannattaa välillä tyhjentää runoihin.:)
 

Silmäni suljen, mä nukkumaan käyn,
kohta nukun, koen kauniin näyn.

Neito askeltaa meren aallokolla,
niin kaunis, merenneito täytyy olla.

yritän kävellä luokse naisen,
en voi, tarvitsen keinon taikamaisen.

kysyn miten luokse hänen pääsen,
painaa hän kädellään kohtaa sydämmen.

tajuan, rakkauden lämpöä tarkoittaa,
eleillä somilla mulle sanat soittaa.

sydäntä omaa painan minäkin,
aallot alkaa kantaa sittenkin.

kysyn neidolta, miten yksin voit olla,
kädellään osoittaamerta,rakkaus tuolla.

ymmärrän, merellä rakkaasi sun,
maankamaralla jossain rakkaani mun.

sanoihini noihin uneni loppua vois,
niin kaunista uni tuollainen ois.:)

Selite: 
Ehkä parhain runoni.:)
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot