"Iltaisin auringon jo vaipuessa unten maille.
Hiippailevat kaksi onnellista, pitkin kirkasta meren rantaa. Varmoin mutta, kevein
askelein, pimeässä kuitenkin aina tietäen minne mennä. Olihan
tämä jo niin tuttua heille.
Tuntuu kuin olisi jo saanut kaiken,
mutta silti hetkellä jolloin kädet tarttuivat toisiinsa sydämen täytti turvallisuus. Kaikki on hyvin luota vain. Ojennan käteni,
jos pyydät.
Pimeyden edelleen synkentyessä,
varjot halaavista onnellisista vähitellen katoavat. Palatakseen jälleen seuraavana
iltana, käsi kädessä, onnellisina yhdessä."
Selite:
Joka yö kun lamppu sammuu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi