Muistan kuin eilisen,
syliisi sun vaipuen.
Hoidit, rakastit ja
ennen kaikkea uskoit.
Kasvaessani kouluikään
kerroit vinkit,
nimittäin jalkapallon.
Ensimmäiset maalit
näit mun tehneen,
katsomosta huutaen;
Poikani tuo mun oma on!
Teini-ikään päättyen,
röökiä olin maistaen.
Toruit vain kuitenkin
neuvoja antaen.
Ensimmäisen tytön pokasin,
silloin hoksasin:
Tämä on rakkauteni.
30:n kriisi hurahtaen tulee,
nyt on se päivä ikuisuuteen.
Molemmat sanovat ''tahdon''.
Vuosia kuluin,
lapsia tuli.
Kaksi ihanaa tyttöä!
Joista näyttelijöitä tuli.
Elämän rakkauteni kanssa vanhoja päiviä vietin,
kunnes toinen lähti luokse Jumalan.
Tuolloin tajusin ajan kuluneen,
samaa matkaa sun kanssas kulkien.
Selite:
Runo käsittelee vauvasta - nuoruuteen ja aikuisuudesta - vanhuuteen aikoja.. Ei ehkä kovin onnistunut, mutta tässä 2 vuoden tauon jälkeen tuotosta kuitenkin. (:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
