Mut kaipa elämää vuodesta toiseen voi elää pakottamalla
Ja silti sun kosketus kummittelee mun rintarangan alla
Auringon alla on rakkautta paljon, en halua siitä siivuakaan
Runsaudensarvesta käännyn pois, mun rakkaani kasvaa kukissa maan
Ja kukkiin mä hukkuisin, metsässä lepäisin, eikä ois väliä maailmalla
Sillä tähdet näyttäis kirkkaammilta Tšernobylin taivaan alla
Vielä poltan sillat takanani, ja ovet kiinni paiskaan
Ja kaikesta huolimatta tuun sun luo, vaikka et mua rakastaiskaan
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
