Kun ovi kolahtaa
ja askeleet loittonevat,
on yhtäkkiä koti
niin paljon, paljon suurempi.
Kellon tikitys kaikuu kovaa,
pöydän ääressä istuu hän,
päätänsä käsiin nojaa,
yksin asuva.
Toivoo, että useammin
voisi vieras kotiin tulla.
Silloin olisi syytä sille,
että kodissa tuoksuu pulla.
Mitä sitten tekisi hän?
Keittäisikö kahvit?
Joisi ne vain itsekseen.
Puhuisi vaikka säästä?
Tällä kertaa itselleen.
ja askeleet loittonevat,
on yhtäkkiä koti
niin paljon, paljon suurempi.
Kellon tikitys kaikuu kovaa,
pöydän ääressä istuu hän,
päätänsä käsiin nojaa,
yksin asuva.
Toivoo, että useammin
voisi vieras kotiin tulla.
Silloin olisi syytä sille,
että kodissa tuoksuu pulla.
Mitä sitten tekisi hän?
Keittäisikö kahvit?
Joisi ne vain itsekseen.
Puhuisi vaikka säästä?
Tällä kertaa itselleen.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi


