Liian ylväät

Runoilija Koo

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 31.8.2010

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Gravitaatio on tekosyymme http://www.youtube.com/user/Bleuecc?feature=mhee http://sinikoo.livejournal.com/
 

En tiedä mitä tarkoitan
kun sanon
"Huomiseen"

Se on aina nyt tai heti
enkä koskaan jää
miettimään

Mihin lähdenkään

Ja sitten kun lähden
en odota enempää
kuin ne jäähyväiset katkerat
haavat pirun nuolemat
ja lauantai iltojen
jälkeisten kuolemien
anovat katseet
sen huonon elämän jatkeet
tämä on
ensimmäinen askel pois

Niin luulin etten palaisi
olisin liian ylpeä itsekkin
en kumartaisi
vaikka näkisin keisarin
niinkuin näinkin

Takaperinkävelyä
menneeseen ja tulevaan
jossa keisarille kumartaa
vain laskeva aurinko

Ja sitten kun lähden
en odota enempää
kuin ne jäähyväiset katkerat
haavat pirun nuolemat
ja lauantai iltojen
jälkeisten kuolemien
anovat katseet
sen huonon elämän jatkeet
tämä on
ensimmäinen askel pois

En edes palata voi vaikka haluan
siihen aikaan keisarin vallan

Enkä ääntäni kuuluviin saa
on edessä liian ylväs maa

Kuka minua
enää
kunnioittaa

Kuka minua
enää
kumartaa

Keisariaan rakastaa

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot