Kirpparimies

Runoilija serenah

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.3.2004
Viimeksi paikalla: 28.3.2024 15:33

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Minähän olen loppujen lopuksi kaiken tämän jälkeenkin vain ihminen..muuta minusta ei tule muuksi en mieliksenne muutu. Minusta tulee vain ja ainoastaan sitä miksi itseni teen, millaiseksi itseni muovaan. Olen oma ihana itseni, itseni kanssa, itsekseni...muiden seurassa muita varten, mutta ennenkaikkea itseäni varten. Pyrin parempaan ja ylöspäin, pyrin antamaan itsestäni kaiken mitä annettavissa on ja pyrin ottamaan mitä minulle annetaan..tyydyn siihen mitä saan mutta vaadin enemmän. Olen osaani tyytyväinen, en ole tyytyväinen mihinkään...olen onnellinen, olen onneton..olen kaikkea enkä juuri mitään. Olen minä, minä minä minä, minä itse..minunlaiseni, ajatuksineni kaikkine..ottakaa tai jättäkää..
 

Mikä sinusta tekee niin käytetyn
kirpparikamaa
toisen jämän

Minullehan olet jokatapauksessa uusi,
mutta miksi se ei tunnu siltä?

sinulla on kertaalleen jo kaikki tehty
kaikki annettu
olet ollut onnellinen

Voiko kaikkea saada ja kokea uudestaan uutena?
Voiko onnea vertailla vai onko se aina samanlaista
aina vanhaa, kerran koettua..

Mitä voin antaa, mitä voin saada
jotain ihan uutta
kokematonta?

Onko rakkauskaan koskaan tunteena parempaa
pitääkö sen olla?

Jokainen kai tahtoo
enemmän
parempaa
olla se ainut ja ensimmäinen

Mutta mahdotonta kenties..

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot