Korkoa kymmenen senttiä,
näyteikkunoista vilahtaa punainen kopina
huulillakin on väärää sävyä,
eikä se sovi poskipunaan.
Nainen on horjuva kasa kerroksia,
päällekkäin teipattuja raunioita,
joiden välissä oleva liima
on yhtä karvaan makuista
kuin kirjekuorissa
ja tekee sitä paitsi haavankin kieleen.
Olenko minä tuo nainen,
jonka sydän on aikuisen muotoinen,
mutta jonka sisin vielä tapailee
tytön kerhotossujen askelta,
joista ei tule kaikua ikkunoihin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut