Väitteet, joita vastaan joskus taistelin,
on niitä nykyisin aivan liikaa.
Muutoksia vaikka haimme,
unohdimme muuttua mukana.
Muistan kyllä ne jokaiset sekunnit,
väittäkää, mitä haluatte.
Ja olen kiitollinen.
Olen kiitollinen.
Minä olen.
Olenko minä se sama ystävä?
Toisinaan.
Romutan sen helpolla,
sadasosasekunnin vasaralla,
sen kaiken, mihin eivät sanat riitä kertomaan,
kuinka paljon minä Teitä...
Ja mitenkä olette aina.
Osa minua. ja Elämääni.
Kyllä, joskus olen tyhjä.
Verkkokalvoilla yöt ja päivät,
ja miten aina pitäisi olla todistamassa
omaa olemassaoloaan,
ajasta huolimatta.
Minä olen edelleen täällä.
Ja muistan.
Missä ovat lauseet
kun niitä kaivataan?
Todistamaan omaa inhimillisyyttään.
Ja sanoja paperilla,
sekunnin ajatuksia vuosien takaa.
Tulen aina olemaan yhtä huono kertomaan..
Olenko minä se sama ihminen?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Tämä suosikkeihin. Hienoa ja koskettavaa tekstiä.
Sivut