Luut haudattuna

Runoilija Onerva L.

nainen
Julkaistu:
67
Liittynyt: 5.8.2021
Viimeksi paikalla: 2.1.2024 13:33

Asuinpaikka: Oulu
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ihminen ei valaistu valon hahmoja kuvitellen, 
vaan tekemällä pimeydestä tietoisen asian.


C.G.Jung


 

Tiedäthän sen tunteen, kun ”joku muu, jokin voima sisälläsi kirjoittaa”?

 
Riisuudun. Riisun itseni luita myöten.
Uutuuttaan kiiltävät.
 
Peitän ne, nahalla ne peitän.
Riisun, peitän. Riisun.
Tällaiseksi uudesti synnyttävä?
 
Kuin jykevä puu.
Sekö tuli tilalle riisuutuessani?
Entiset haudattuna kauniiseen muistojeni arkkuun.

Rakkaudella hellien, hellästi piilottaen.
Rakkaudella muistaen ja virsiä laulaen.
Kynttilänkin sytytän.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä runo pistää kunnolla miettimään ikuisuutta.
Runon rytmi on myös lukijaansa miellyttävä ja kerronta kiehtova.
Kiitos :)
 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot