Sotilaat

Runoilija Onerva L.

nainen
Julkaistu:
67
Liittynyt: 5.8.2021
Viimeksi paikalla: 2.1.2024 13:33

Asuinpaikka: Oulu
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ihminen ei valaistu valon hahmoja kuvitellen, 
vaan tekemällä pimeydestä tietoisen asian.


C.G.Jung


 

Tiedäthän sen tunteen, kun ”joku muu, jokin voima sisälläsi kirjoittaa”?

 


Auta minua vapauttamaan nämä jäyheät sotilaat.

Yksi kerrallaan.

Pelosta kankeaksi
surusta,
häpeästä patsaaksi
muutuitte.
 
Yhden kerrallaan teidät vapautan.
Pelosta vapautan.
Vihasta teidät vapautan.
 
Surusta. Yhden kerrallaan.
 
Tanasi nyt hellitä.
Aseesi laske.
Haarniskasi riisu.
Naamiosi poista.
 
Yhteen nyt käytte -
te kaikki
te kaikki kahdeksantoista

yhdeksi
rohkeaksi
uljaaksi

valon soturiksi.

 

 

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Paperilla kaikki on helppoa ja näyttöruudulla, mutta elämässä vaatii niin kovin paljon työtä, itseensä menemistä, oman elämän alttiiksi asettamista. Eräs iäkäs ystäväni vapautui tappamisesta talvisodan aikaan, ei suostunut ottamaan kivääriä, ja hänet lähes ammuttiin upseerien toimistossa sen vuoksi, mutta lähetettiin sitten oikeuteen ja vankilaan. Hän kuitenkin kesti sen ja oli vankilassa suureksi avuksi ja siunaukseksi useille eri syistä tuomituille. Niin tapahtui koska hän oli sinut itsensä kanssa ja sen kanssa mihin uskoi. Toisaalta, jos kaikki Suomen sotilaat olisivat vapauttaneet itsensä tappamisesta, olisimme joutuneet Venäjän alaisiksi. Vaikea asia. Pidän runossa tuosta "yhden kerrallaan". Vihasta ja kostonhimosta voimme jokainen ainakin vapautua, henkilökohtaisesta sotatilasta niitä vastaan jotka on meille tehneet pahaa tai joita emme voi sietää. Mielestäni kaikki lähtee siitä. Oman jäyheyden murtumisesta. Hyvä runo.
Näinhän se on kuten sanot käytännön konkreettisessa elämässä, viittaan siis tuohon mainitsemaasi Suomen sotilaisiin. Kuten myös mainitset kommentissasi, niin runoni kuvaakin juuri tuota meidän omaa henkilökohtaisten "sotilaiden" vapauttamista.  Sotilaita, joita meillä todennäköisesti kaikilla on. Tämä runo nyt sattui vain tähän nykypäivän yhteiskunnallisten tapahtumien ajankohtaan.  Oikein paljon kiitoksia hienosta kommentistasi. 
Kiitos kun avasit runon sisältöä. Nyt kun luen runon nimenomaan sisäisiä sotilaita kuvaavana, se lisää runon tehokkuutta ja toimivuutta. Itsensä vapauttaminen naamiottomaan olemiseen on haastavaa, mutta palkitsevaa. Toisen kanssa se on hedelmällinen kasvun matka, kun perustana luottamus.
Näin juuri, naamiottomuus on palkitsevaa, ken siihen vaan rohkenee :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot