Silmilläni seurasin,
kun lentokone lensi yli rakennuksen,
jota myös kodiksi kutsutaan.
Hämärässä kynttilänvalossa
seuraan läheneviä ja katoavia
autojen valoja.
Moottoritie on loputon
ja määränpää tuntematon.
Mutta minän pysyn paikoillani,
sormiani lukuunottamatta.
Ajatus valtaa mielen;
en ole muuttunut.
Sitten annoin onnellisuuden ottaa vallan.
Pistin tyhjään keskusteluun ' :) '
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi