Film noir

Runoilija Nukke_neiti

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Nukke_neiti kuva
nainen
Julkaistu:
124
Liittynyt: 23.2.2019
Viimeksi paikalla: 14.4.2024 9:29

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Opettelen hellimään sanoja ja kehittymään kirjoittajana. Kiitän sydämellisesti kommenteista ja mitä nöyrimmin otan ne vastaan. <3
 
 
Kipu tuntuu jo vähemmän kivulta
Kipua on kaipaus, jonka luulin 
tuoksuvan aamuisin 
 
sinulta
 

Hengitän                                         pilviä        
   
kevyemmin                   kohti
 
     nostan kädet
 
 

Lopputekstien lohtu 
valaisee tyhjää makuuhuonetta

Lakkasin seuraamasta 
surujeni mustavalkofilmiä
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tosiaan, tässä keväässä eri värejä riittää, vaikka missä mielessä <3 
Näin on, koko värien kirjoa tarvitaan.
joskus mietin, että esiintyisikö itse kenenkään henkilön elämänkertaelokuvan lopputeksteissä. tuskin ainakaan isosti, ehkä jossain pienessä sivuroolissa. silti maailman kulkeminen mustavalkoisena surun pitäessä kädestä kuulostaa romanttiselta. jopa hieman pelottavan kauniilta.
Jokaiselle meille on paikkamme lopputeksteissä. Vaikka emme itsekään aina tiedä roolimme suuruutta kaikissa teoksissa :)

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot